Royal Arctic Linep piujuartitsineq pillugu suliaqarnera ima ingerlanneqarpoq

 

Piujuartitsinissamik anguniagaqarneq nunarsuaq tamakkerlugu oqallisaasupilussuuvoq, aamma piujuartitsinissap suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani pilersaarusiukkamik tulleriiaarluakkamillu sulissutiginissaa pisariaqarpoq.

Siunissami ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiup ingerlanneqarneranut periusissiaanut kivitsisussamik toqqammavigineqartussamillu piujuartit­sineq pillugu periusissiaqarnissaat oqartussanit, aningaaserivinnit, aningaasaler­suisunit, soqutigisaqaqatinit sullitaniillu naatsorsuutigineqar­poq. Taamatuttaarlu nalunaaruteqartarnerit nalilersuisarnerillu amerlineqarnissaannik piumasaqaateqartussaassaaq, EU-p piujuartitsineq pillugu malittarisassiuussaata CSRD-p eqqunneqarneratigut, aningaasaqarnikkut kukkunersiuinermi periuserineqartut assigalugit.

Royal Arctic Line 2012-imiilli CSR pillugu politikkeqarpoq, taannalu piujuartitsineq pillugu periusissiami maanna atuuttumi ingerlateqqinneqarluni taarserneqassaaq.

Royal Arctic Linep CSR pillugu politikkiata aamma piujuartit­sineq pillugu periusissiassaata assigiinngissutaat annerpaaq tassaavoq suliffeqarfiup ingerlanneqarneranut periusissiaq tulleriiaarluarnerusumik toqqaannarnerusumillu periusissiamit ikorfartuissammat.

Pingaarnerpaatullu siunertarineqartoq tassaavoq malittarisas­sanik inatsisinillu atuuttunik naammassinninnissaq, tamannalu allaqqunneqarsinnaanngivissortuuvoq, aappaattullu minnerun­ngitsumillu, suliniutigineqartut niuernikkut iluaqutiginissaat.

Siunissap pitsaasup piujuartitsiffiusullu angunissaanut suleqataarusuppugut, innuttaasut Nunarpullu salliutillugit, aammali nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu.