Århusip umiarsualiviani pitsannguutit

Århusip umiarsualiviani containerit ingerlaartinneqarneri ilorraap tungaanut saassimalerput. Umiarsualiviup tallimanngormat nalunaarutigaa lastbiilit 44%-ii akunnerup affaata iluani usingiarneqartartut (sap.ak. siuliani 36%-iusut), biilillu 87%-ii akunnerup ataatsip iluani usingiarneqartarlutik (sap.ak. siuliani 80%-iusut). Taamaattumik iliuuserineqarlutik aallartinneqarsimasut pitsaasumik kinguneqarneri takuneqarsinnaapput. Tamanna anguneqarpoq terminalimi containerit ikinnerulersinneqarnerisigut, taamatullu ingerlaannarnissaq naatsorsuutigineqartutut ingerlaannarpat suna tamarmi pissusissamisut ingerlajartuaaleqqissangatinneqarpoq.

Ajornartorsiorneq suli annikillisaqqinniarlugu Århusip umiarsualiviata innersuussutigaa containerinik tikittoortut sapinngisamik piaartumik containerinik aallertaqqullugit, containerinillu nassiussiartortussat sapinngisamik kingusissukkut aallarfissaq sioqqutitsiarlugu nassiussiartortaqqullugit.

Århusip umiarsualiviani taamatut ajornartorsiuteqalerneq pivoq naatsorsuutiginngisamik nioqqutissat piumaneqarnerisa tassanngaannartumik allannguuteqarnerisigut, tamannalu nunarsuaq tamakkerlugu annertuumik pilersorniarnikkut sunniuteqartitsivoq. Taassuma aamma malitsigisaanik Europami umiarsualivissuarni arlalinni, aamma Århusip umiarsualiviani, containerit eqqussukkat uninngasuutigineqartut amerleriapiloornerinik kinguneqartitsivoq.

Tamanna Århusip umiarsualiviani containerit ingerlaartinneqarnerinut annertuunik unammilligassaqartitsivoq umiarsuaatileqatigiiffiit sullitaannut akornutaasumik, taamatullu aamma Royal Arctic Linep sullitaanut.