Nanoq Arcticap Tasiilaq Europamut ammaassiffigissavaa

Umiarsuaaraq Tasiilamik kiffartuussisussaq, Tunumilu illoqarfiup taassuma Islandillu akornanni angalasartussaq, Nanoq Arctica-mik ateqassaaq. Nanoq nunatsinni nalunngisarput meterinik pingasungajannik takissuseqarsinnaavoq, unali Royal Arctic Linep umiarsuaatitaassaa meterinik 74-nik takissuseqarpoq.

Umiarsuup angerlarsimaffittut umiarsualivigissavaa Gentoftep kommuniani Skovshovedip umiarsualivia. Taassuma kujataatunginnguaniippoq Knud Rasmussenip eqqaassutissaa imaq saallugu isigisoq.

Gentoftep kommunia aamma Tasiilap illoqarfittut ikinngutigaa.    

Nanoq Arctica massakkorpiaq Polenimi umiarsualiorfimmi sananeqarfimmini qaqeqqavoq, umiarsuaatileqatigiiffitsinnut tunniunneqarnissaminut piareersarneqarluni. Naatsorsuutigaarput aasaru junimi siullerpaamik Tasiilamut tikissasoq.

Nanoq Arctica sikusiorsinnaasutut immikkut ittumik sanaajuvoq, 35-nik issittumi sulisinnaanngorlugu ilusilersugaalluni. Taamaalilluni aamma sisak immikkut illuinnartoq umiarsuarmut, containerinik 20 fodsinik 108-nik usisinnaasumut, atorneqarpoq. Marlunnik kraneqarpoq, siuaniittorlu umiarsuup saavaninngaanniit usilersornermut usingiarnermulluunniit atorneqarsinnaavoq, soorlu Ivalo Arctica aamma Minik Arctica taamatut sulisinnaasut.

Tunumi kiffartuussinerup annertusarneqarnissaanik kissaat taamatut umiarsualiinissamut tunngaviuvoq.

- Tunumut iluaqutaassaaq Nanoq Arctica atorlugu Tasiilaq maannamiit 50 procentimik amerlanernik aasaanerani sikoqanngiffimmi tikinneqartalissammat. Aamma nunarsuaq tamakkerlugu assartuussiviit attaveqaqatigiiffiannut Tasiilaq ilanngutissaaq, 2020-p upernaavani Royal Arctic Linep Eimskip ingerlaaqatigilerpagu, umiarsuaatinut pisortaq Anders Bay Larsen, Royal Arctic Line, oqarpoq.

Nanoq Arctica aprilip qaammataani umiarsuaatileqatigiiffimmut tunniunneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.